lauantai 22. syyskuuta 2018

Suomen Kansa Ensin - kummeliosasto

Kuten varmasti useissa tulevissa blogikirjoituksissani, tulen kirjoittamaan jostain sellaisesta joka mietityttää minua kirjoitushetkellä. Tai jostain mitä on tapahtunut aivan lähihistoriassa.

Tarkoittaen lähinnä kulunutta vuorokautta tai viimeistä kahta.

Pohjustetaan aihetta hieman. Minun poliittisella suuntaumisellani.

Mä olen joskus ollut hyvinkin suvaitsevainen, "rajat auki" -ihminen ja täysin PerSu -vastainen. Nykyään vähän tilanteesta riippuen mitä sattuu. Nykypäivänä ajatusmaailmani leimattaisiin mahdollisesti rasistiseksi. Ja siinähän sitten. Kai minä olen aika rasistinen. En silti vieläkään äänestäisi Perussuomalaisia. Enkä reformipellejä tai SKE:tä.

Tällä hetkellä puoluekantani on #nukkuva.

Äänestin kuntavaaleissa 2017 demaripoliitikkoa, sitä ennen eduskuntavaaleissa 2015 Vasemmistoliiton ehdokasta ja presidentinvaaleissa en äänestä. Koen presidentinviran merkityksettömäksi.

Luotan, että kansa osaa hyvin päättää kuka edustaa ulkopolitiikassa kirkkaimpana tähtenä maatamme.

Seuraavissa vaaleissa en näillä näkymin äänestä.

-----

Tänään aiheena siis Suomen Kansa Ensin -yhdistys/järjestö/whatever.





"Suomen Kansa Ensin on kansanliike, joka pyrkii viralliseksi puolueeksi. Ajamme aina ensisijaisesti suomalaisten etuja poliittisissa kysymyksissä. Tämä ei tarkoita sitä ettemme välittäisi lainkaan vieraiden valtioiden kansalaisista, mutta vieraiden valtioiden kansalaiset eivät saa vaikuttaa negatiivisesti suomalaisten elämään oli tilanne mikä tahansa."

Lähde: https://suomenkansaensin.fi

-----

Mistä sitä alottaisi. En ala tarkemmin puimaan tämän porukan alkuvaiheita ja pidempää historiikkia. Kirjoitan vain ajatuksenvirtaa.

Kaikki, jotka vähääkään seuraavat politiikkaa maahanmuuttokeskustelun ympärillä, ovat varmasti törmänneet Suomen Kansa Ensin -järjestöön, vähintäänkin nimeltä.

Tänään törmäsin eräässä nettiaviisissa osuvaan kirjoitukseen heistä.

Ryhmä leimattu tyylikkäästi ja heidän arvolleen sopivalla tavalla: "kummeliosastoksi". Lähde: https://mvlehti.net/2018/09/22/eiko-olisi-aika-lopettaa-katuteatteri/

Pikkusieluinen jengi täynnä sivistymättömiä ja kaksinaismoralistisia tolloja, jotka eivät kehtaa edes myöntää olevansa rasistisia. Ei tosin ole minun tehtäväni suorittaa linjavetoa siitä, kuka on rasisti ja kuka ei. Mutta käsitykseni ja yleisen mielipiteen mukaan, heidän kantansa ovat kuitenkin vahvasti rasistisia.

No, siis miten vain. Kyseessä on siis "anti-rasistinen" ja poliittisesti kokonaisuudessaan lahjaton ryhmä, joka ponnistaa matalalta, mutta myös jää sinne. Puoluetta tästä järjestöstä ei tule ikinä. Siihen ei suuria ennustajanlahjoja tarvita. Eilinen "pikamiekkari"(23.9.2018, Pori) sen viimeistään todisti.

Kuvia eilisestä pikamiekkarista, jotka törkeästi kopioitu punkinfinland.net/forum -keskustelupalstalta (oma saatanan sakkinsa sekin, josta varmasti myös blogikirjoituksia jossain vaiheessa):

 


Tätä vähälukuista apinalaumaa sitten johtaa, välillä jopa diktaattorin elkein, etunenässä Marco De Wit , kumppaninsa Mari Kososen kanssa. Marco on monelle tuttu naama jo surullisen kuuluisasta "Rajat Kiinni" -liikkeestä ja "Suomi Maidan" -mielenosoituspelleilystä, joka muistutti paljolti mustalaisleiriä.

Kupletin juoni on seuraavanlainen:

Ryhmä mölyää apukoulutason tietoteknisten taitojensa ja surkean tekniikkansa kanssa YouTuben livestreameissä, jakaen pääosin mielipiteitään teemoista: maahanmuutto, poliisi ja politiikka/poliitikot. Ja "sohvatarinatuokioiden" lisäksi ryhmä sitten juoksee keräämässä kannattajakortteja ja järjestämässä näitä "pikamiekkareitaan". Joista nekin suurin osa livestreamataan muutamien jäsenten/hännystelijöiden toimesta - tästä kaverikoplasta koostuu 95% näiden mielenilmaisujen kuulijakunnasta.

Paskaa lätistään kotistreameissä, varsinaisten teemojen lisäksi, paljon näistä "korttikeräyksistä", korttimääristä ja "pikamiekkareista".

Erikoisen tilanteesta tekee sen, että ryhmänjohtajan peesaajat juoksevat turuilla ja toreilla säälittävinä vinkumassa kannattajakortteja järjestölleen, mutta itse pääjehut Mari Kosonen ja Marco De Wit eivät laita tikkuakaan ristiin tämän korttikeräämisen puolesta. Ilmeisesti heidän vastuulleen on tullut hoitaa tämä "pikamiekkari" -puoli.

Tosin minulle ei ole valjennut vielä tähän päivään mennessä, mikä niin haastavaa pienen mielenilmaisun järjestämisestä tekee? Ei kaikista varmasti ole puhujiksi näissä tapahtumissa, mutta näinkin pienten tilaisuuksien järjestäminen ei kysy kovinkaan suurta panostusta. Varsinkin kun bossipariskunta ei kuitenkaan aina kaikkea järjestämiseen liittyvää hoida täysin itse. Usein monet muut auttavat mm. kaluston ja oheistuotteiden, kuten vaikkapa mystisen "nokipannukahvin" järjestämisestä paikalle.

Ilmeisesti kyseessä on siis selvästi taktinen veto, jossa tehdään muille ryhmän jäsenille selväksi, että kuka sillä isolla pensselillä maalaa.

Pääjehu kärrätään lepakkoluolasta paikalle vaimokkeen toimesta ja tarvittaessa avustetaan muiden apuvälineiden kanssa stagelle (pyörätuoli, kainalosauvat, tulevaisuudessa varmaan lentoreppu..) jossa maestro sitten pistää tuulemaan.

Lahjoja puhujaksi Marcolla on - sinällään. Valitettavasti puheet ovat pääosin improvisoituja, artikulaatio pettää liiallisen temmon vuoksi ja paljon käydään "dialogia" vähälukuisen yleisön kanssa, eli siis lähinnä heitellään välikommentteja ystäville yleisöön. Sen sijaan, että varsinaisesti esiinnyttäisi heille. Tai mahdolliselle muulle yleisölle!

Sitä on hyvin hankala sanoin kuvailla millaisia nämä tapahtumat varsinaisesti ovat. Yrittämisen puutteesta heitä ei ainakaan voi sakottaa, mutta kuten kaikki suurmiehet jota historia tuntee, ovat täysin sokeita omalle toiminnalleen.

Eli näitä pakonomaisia "mielenilmaisuja" järjestetään, vaikka sokea Reettakin sen näkee, että niille ei ole tilausta ja moni kokee ne lähinnä julkiseksi häiriöksi. Mielenilmaisun vapauden vuoksi he voivat niitä kuitenkin pitää.

(Toim.huom. Tästä huolimatta heidän kantansa on, että Suomen poliisi = "poliittinen poliisi" [tuttavallisemmin "PolPo"] on perseestä ja "Suomen laki" on vain vitsikirja, joka pitäisi uudistaa)

En käsittele tässä kirjoituksessani vielä sitä, miksi koen, että tämä homma on heillä näivettynyt, mutta se alkaa kaikessa koomisuudessaan olemaan jo todella säälittävän näköistä räpellystä. Jonka taustalla piilee (kirjoittajan oma veikkaus).. varmasti isomman sortin kusetus..

Tässä tämänkertainen.

Asiasta lisää myöhemmin.





Kuka? Mitä?



The Narrator


Elokuvasta Fight Club

--------

Kuka?

Ihmisenä opiskellut ja ammattiaan palveleva elämänkoulu.

Turhautunut.

Ent. koulukiusaaja ja kiusattu.

Heikolla itsetunnolla varustettu.

Ei kuitenkaan syrjäytynyt.

Ikähaarukka 25-35v

Kirjoittajana ollut aina heikkolahjainen.

-----

Mitä?

Tämä blogi tulee sisältämään aivotuotetta, mitä ei halua, tai voi, tai uskalla sanoa ääneen omassa elämässä.

Nurkkapöydän huutelija, joka tosielämässä herkästi antaa periksi, vaikka huomaa usein jälkikäteen, että olisi voinut ylpeänä seistä kannassaan. 

Blogissa tulee olemaan mielipiteitä ihmisistä, kärjistyksiä teemoista jota käsittelen, sekä valheita ja totuutta - sekoitettuna. Mahdollisesti myös sitä tekstiä, jossa mennään siinä rangaistavuuden rajalla.

Nettitrolli? Ehkä. Mutta kenelle? Oletuksena ei kuitenkaan ole, että tätä kauheasti luetaan - jos lainkaan.

Varsinkin omaan elämääni liittyvät blogipostaukset tulevat sisältämään vaihdellen totuutta ja muunneltua totuutta. Ainoastaan anonymiteettini suojaksi. Keksittyä tarinaa en kirjoita elämästäni. Muunneltua tarinaa kylläkin.

-----

Miksi?

Tämän blogin tarkoitus on palvella lähinnä itseäni.

Julkinen muistivihko ajatusoksennukselle. Keskittymishäiriöisen ihmisen leikkuulauta.

Keino päästä jäsentämään ajatuksia päässäni. 







Suomen Kansa Ensin - kummeliosasto

Kuten varmasti useissa tulevissa blogikirjoituksissani, tulen kirjoittamaan jostain sellaisesta joka mietityttää minua kirjoitushetkellä. Ta...